Alvar Aalto

Alvar Aalto (1898–1976)
Foto: Iittala

Västmanlands-Dala nation

Västmanlands-Dala nationshus
Foto: Magnus Elfwendahl

Västmanlands-Dala nationshus, detalj

Västmanlands-Dala nationshus, detalj
Foto: Rebecca Flodin

Västmanlands-Dala nationshus, detalj

Västmanlands-Dala nationshus, detalj
Foto: Rebecca Flodin

Alvar Aalto

Alvar Aalto är en av Finlands största arkitekter och formgivare. Han har blivit internationellt känd genom sina byggnader till största del utförda i hemlandet, men även i övriga Europa, USA och Asien. I Sverige finns två byggnader ritade av arkitekten, Västmanlands-Dala nationshus i Uppsala och en affärsbyggnad i Avesta.

Alvar Aalto föddes i Kuortane, Finland, och var både finsk- och svenskspråkig. Alvar Aalto studerade till arkitekt vid Tekniska högskolan i Helsingfors. Hans genombrott kom 1933 med sanatoriet i Pemar, en byggnad som tydligt visade Alvar Aaltos tolkning av den strama funktionalismen. Under senare delen av 1930-talet och framåt utvecklade Alvar Aalto sitt formspråk genom användandet av organiska former och naturmaterial.

För Alvar Aalto var möbler, belysning och andra inredningsdetaljer viktiga för att uppnå en enhetlighet i hans byggnadsverk. Alvar Aaltos möbler i böjträ blev en stor framgång och produceras fortfarande. Han formgav även glas och hans Savoy-vas har blivit något av en symbol för finsk formgivning.

Suomeksi

Alvar Aalto on yksi Suomen arvostetuimmista arkkitehdeistä ja suunnittelijoista. Rakennustensa ansiosta hän on myös kansanvälisesti tunnettu. Aallon suunnittelemia rakennuksia on eniten kotimaassa, mutta myös muualla Euroopassa, USA:ssa ja Aasiassa. Ruotsissa on kaksi arkkitehti Aallon piirtämää rakennusta. Toinen niistä on Västmanlands-Dala -osakuntatalo Uppsalassa ja toinen on Avestassa sijaitseva liikerakennus.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja hän puhui sekä suomea että ruotsia. Alvar Aalto opiskeli arkkitehdiksi Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1933 suunnittelemalla Paimion parantolan. Rakennus edustaa tyypillistä Alvar Aallon tulkintaa pelkistetystä funktionalismista. 1930 luvun loppupuolelta lähtien Alvar Aalto kehitti muotokieltään käyttämällä orgaanisia muotoja ja luonnonmateriaaleja.

Alvar Aalto piti huonekaluja, valaistusta ja muita sisustusyksityiskohtia tärkeinä. Niiden avulla luotiin rakennuksiin yhtenäisyyden tuntua. Aallon taivutetusta puusta valmistetut huonekalut saivat suurta suosiota ja niitä valmistetaan edelleen. Aalto suunnitteli myös lasia. Hänen Savoy-maljakkonsa on suomalaisen suunnittelun symboli.

Västmanlands-Dala nationshus

När Västmanlands-Dala nationshus hade blivit för litet och angripits av skadedjur i början på 1960-talet gick uppdraget att rita ett nytt nationshus till Alvar Aalto. Byggnaden uppfördes av byggnadsfirman Anders Diös och invigdes 1965. Byggnaden består av tre sammanbyggda huskroppar, var och en med sin funktion för att passa studenternas behov. En är en befintlig stenbyggnad från 1939, som rymmer administrationslokaler och kök. I den andra huskroppen hittar man biblioteket med det överljus som är så karaktäristiskt för Alvar Aalto. Den tredje huskroppen är byggd på pelare. Här finns en samlingssal som med hjälp av skjutväggar kan delas in i tre delar. Dessa väggar kan dras in i de förvaringsutrymmen, som skjuter ut i fasaden som vingar på båda sidor om huskroppen. Vingarna och pelarna ger den vita byggnaden den karaktär och lätthet som är Alvar Aaltos signum. Tanken var att den öppna platsen under byggnaden skulle ersätta den trädgård, som funnits i anslutning till det gamla nationshuset. Idén fungerade dock inte i praktiken eftersom det blev för mörkt och kallt så där har i efterhand byggts in butiker och en restaurang.

Västmanlands-Dala -osakuntatalo

Kun Västmanlands-Dala -osakuntatalo 1960-luvun alussa oli käynyt liian pieneksi ja tuhoeläinten vahingoittamaksi, Alvar Aalto sai tehtäväkseen piirtää uuden osakuntatalon. Sen pystytti rakennusfirma Anders Diös ja se otettiin käyttöön vuonna 1965. Rakennus koostuu kolmesta yhteenrakennetusta talosta, joista jokaisella on oma opiskelijoiden tarpeisiin soveltuva käyttötarkoituksensa. Yksi taloista on vuodelta 1939 peräisin oleva kivirakennus, jossa sijaitsevat hallintotilat ja keittiö. Toisessa talossa on kirjasto, jota luonnehtii Alvar Aallolle tyypillinen ylivaloisuus. Kolmas talo on rakennettu pilareiden varaan. Siinä on juhlasali, joka voidaan liukuseinien avulla jakaa kolmeen osaan. Liukuseinät voidaan työntää säilytystiloihin, jotka siipien lailla työntyvät ulos talon julkisivusta molemmin puolin. Siivet ja pilarit antavat valkoiselle rakennuksella luonteen ja keveyden, jotka ovat niin tyypillisiä Aallon rakennuksille. Tarkoituksena oli, että rakennuksen alla oleva avoin tila korvaisi vanhan osakuntatalon yhteydessä olleen puutarhan. Ajatus ei kuitenkaan toiminut käytännössä, koska talon alla oli liian pimeää ja kylmää. Sinne onkin jälkikäteen rakennettu kauppoja ja ravintola.

Se filmklipp/Katso elokuva

Aalto ritar Västmanlands-Dala nya nationshus i Uppsala (svenskt tal), Sveriges Television, 1962
Aalto piirtämässä uutta Västmanlands-Dala -osakuntataloa Uppsalassa (ruotsinkielinen puhe), Ruotsin televisio, 1962

Film från Iittala om Alvar Aaltos vas Savoy (finskt tal, engelsk text)
Iittalan Alvar Aallon Savoy-maljakosta kertova elokuva (suomalainen puhe, englanninkielinen tekstitys)

Reportage från en utställning på Arkitekturmuseum om formgivaren Alvar Aalto (svenskt tal), Sveriges Television 1998

Reportaasi Arkkitehtuurimuseon suunnittelija Alvar Aallosta kertovasta näyttelystä (ruotsinkielinen puhe), Ruotsin televisio 1998

Läs mer/Linkit

Alvar Aalto museet (på finska och engelska)
Alvar Aalto -museo (suomeksi ja englanniksi)