Leena Huss (1948-)

Leena Huss (1948-)
Foto: Stewen Quigley

Leena Huss

Leena Huss föddes i Jönköping 1948. Föräldrarna var finnar som flyttade till Sverige efter kriget. Familjen flyttade åter till Finland då Leena var ett halvår gammal. Hon växte upp i en tvåspråkig stadsdel i Helsingfors och började så småningom studera på Handelshögskolan. Hon längtade dock hela tiden efter att studera språk.

Leena åkte på en feriekurs i svenska till Uppsala 1973 där hon träffade sin blivande make.
Paret bodde en tid i Stockholm, men 1976 flyttade de till Uppsala där hon påbörjade studier i spanska och finsk-ugriska språk. Leena disputerade i finsk-ugriska språk 1991 med en avhandling om barns tvåspråkighet.

Efter forskningsperioder vid högskolor och universitet i Tromsö, Alta, Kautokeino och Rovaniemi väcktes intresse för minoriteter i allmänhet.

Leena har forskat kring flerspråkighet i tre decennier och hon har ett brett intresse för minoriter och minoritetspolitik. Hon har en längre tid forskat om sydsamisk revitalisering i Sverige. Utgångspunkten är den minoritetspolitiska förändring som sker och hur föräldrar och lärare ser på den och på sina egna möjligheter att överföra det samiska språket till nästa generation.

Sedan 2005 är hon verksam som forskare och forskningsledare vid Hugo Valentin-centrum vid Uppsala universitet. 2009 utnämndes hon till professor i finska vid Uppsala Universitet och blev därmed Sveriges första kvinnliga professor i finska. Hon är också docent i minoritetsspråksforskning vid Helsingfors universitet.

Åren 1985-2000 fanns en förening för flerspråkiga familjer i Uppsala. Grundarna var några finska mammor och Leena Huss var en av dem. Föreningen kämpade för de flerspråkiga familjernas rätt att få modersmålsundervisning för sina barn och hjälpte familjerna med tips och råd kring flerspråkigt vardagsliv.

Leena Huss är ordförande i Rusukki, Sverigefinländarnas språk- och kulturförening i Uppsala som bildades 2010. Rusukki driver bland annat öppen småbarnsverksamhet och helgverksamhet för skolbarn på Fyrisgården. Föreningen har många yngre medlemmar och Leena tycker att det är viktigt att föreningen är öppen för omvärlden. Man vill till exempel bjuda in romer, samer och tornedalingar till gemensamma träffar. Det viktigaste är att stödja idén om flerspråkighet.

År 2012 utsågs Leena Huss till årets sverigefinska kvinna av Föreningen för sverigefinska tjänste- och affärskvinnor, Rusuvilina. Hon är också vice ordförande för Sverigefinländarnas delegation, en paraplyorganisation för den sverigefinska nationella minoriteten.

2005 belönades Leena med medel från Svenska Akademien. Samma år tilldelades hon ett pris ur Torsten Janckes minnesfond av Kungl. Gustav Adolfs Akademien för svensk folkkultur.

2012 tilldelades hon Martin H:son Holmdahl-stipendiet för sitt förtjänstfulla arbete för individens rätt till sitt modersmål. Martin H:son Holmdahl-stipendiet tilldelas anställda och studenter inom Uppsala universitet som har “studerat och/eller arbetat för att främja mänskliga fri- och rättigheter eller aktivt bekämpat brott mot FN:s deklaration om mänskliga rättigheter, varhelst i världen dessa brott inträffat”.

Suomeksi

Leena Huss on syntynyt 1948 Jönköpingissä. Hänen vanhempansa muuttivat Suomesta Ruotsiin sodan jälkeen. Perhe muutti takaisin Suomeen, kun Leena oli puolivuotias. Hän kasvoi kaksikielisessä kaupunginosassa Helsingissä ja aloitti opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa. Hän haaveili kuitenkin kielten opiskelusta.

1973 Leena lähti ruotsin kielen kesäkurssille Uppsalaan, ja siellä hän tapasi tulevan miehensä.
Pariskunta asui jonkin aikaa Tukholmassa, mutta 1976 he muuttivat Uppsalaan, missä Leena aloitti espanjan ja suomalais-ugrilaisten kielten opinnot. Leena väitteli tohtoriksi 1991 suomalais-ugrilaisten kielten laitokselta aiheenaan lasten kaksikielisyys.

Toimittuaan tutkijana Tromssan, Alattion, Kautokeinon ja Rovaniemen korkeakouluissa/yliopistoissa Leena Huss kiinnostui vähemmistöasioista.

Leena Huss on tutkinut monikielisyyttä kolmen vuosikymmenen ajan, ja hänen kiinnostuksensa vähemmistöjä ja vähemmistöpolitiikkaa kohtaan on laaja. Hän on pitkään tutkinut eteläsaamen elvyttämistä lähtökohtanaan Ruotsissa meneillään oleva vähemmistöpoliittinen muutos. Hän tarkastelee vanhempien ja opettajien suhtautumista muutokseen ja omiin mahdollisuuksiinsa siirtää saamen kieli seuraavalle sukupolvelle.

Vuodesta 2005 Leena Huss on toiminut tutkijana ja tutkimusjohtajana Uppsalan yliopiston Hugo Valentin keskuksessa. 2009 hänet nimitettiin Uppsalan yliopiston suomen kielen professoriksi, jolloin hänestä tuli Ruotsin ensimmäinen naispuolinen suomen kielen professori. Hän toimii myös vähemmistökielitutkimuksen dosenttina Helsingin yliopistossa.

Vuosina 1985–2000 Uppsalassa toimi monikielisten perheiden yhdistys. Sen olivat perustaneet suomalaisäidit, ja Leena Huss oli yksi heistä. Yhdistys taisteli monikielisten perheiden oikeudesta saada äidinkielenopetusta lapsilleen ja antoi perheille vihjeitä ja käytännön neuvoja monikielisessä arjessa elämisestä.

Leena Huss on Rusukin, Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja. Rusukki perustettiin 2010, ja se järjestää muun muassa avointa toimintaa pikkulapsille ja viikonlopputoimintaa koulu-ikäisille Fyrisgårdenissa. Yhdistyksessä on paljon nuoria jäseniä, ja Leena pitää tärkeänä yhdistyksen avoimuutta. Esimerkkinä siitä ovat yhteiset tapaamiset, joihin kutsutaan romaneja, saamelaisia ja tornionlaaksolaisia. Tärkeintä on monikielisyyden ajatuksen tukeminen.

2012 Ruotsinsuomalaisten virka- ja liikenaisten yhdistys Rusuvilina valitsi Leena Hussin vuoden ruotsinsuomalaiseksi naiseksi. Hän on Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan eli kansallisen ruotsinsuomalaisen vähemmistön yhteistyöjärjestön varapuheenjohtaja.

2005 Leena sai apurahan Ruotsin akatemialta. Samana vuonna Kuninkaallinen Kustaa Aadolfin akatemia ruotsalaisen kansankulttuurin tukemiseksi myönsi hänelle Torsten Jancken muistosäätiön palkinnon.

2012 hän sai Martin H:son Holmdahl -stipendin ansiokkaasta työstään, jolla hän on edistänyt yksilön oikeutta äidinkieleen. Martin H:son Holmdahl -stipendi myönnetään sellaisille Uppsalan yliopiston työntekijöille tai opiskelijoille, jotka “opinnoissaan ja/tai työssään ovat edistäneet ihmisoikeuksia tai aktiivisesti pyrkineet ehkäisemään YK:n ihmisoikeusjulistuksen vastaisia rikoksia, missä tahansa näitä rikoksia ilmeneekin”.

Publikationer om finska språket i Sverige/Julkaisuja suomen kielestä Ruotsissa

Huss, Leena: Simultan tvåspråkighet i svensk-finsk kontext / Simultaaninen kaksikielisyys ruotsi-suomi-kontekstissa. Studia Uralica Upsaliensia 21. Uppsala 1991. Avhandling för fil dr examen. Väitöskirja FT 186 s. (1991)

Huss, Leena: Ska vi tala finska? En idéskrift för finskan i Sverige – Puhutaanko suomea? Ideoita suomen kielen elvytykseen. (2010)

Huss, Leena & Larsson, Lars-Gunnar] Finska och meänkieli / Suomi ja meänkieli. Sveriges Nationalatlas, volymen/osa “Språk”, 110–121. Temaredaktörer/Toimittajat Östen Dahl & Lars-Erik Edlund. Stockholm/Tukholma: Norstedts. (2010)

Huss, Leena & Syrjänen Schaal, Kaisa: Sverigefinnarna och finska språket: En analys av språkbevarande och strategiska vägval. / Ruotsinsuomalaiset ja suomen kieli: Analyysi kielen säilyttämisestä ja strategisista valinnoista Uppsala: Forum för nationella minoriteter, Hugo Valentin-centrum & Kyrkokansliet, Svenska kyrkan / Kansallisten vähemmistöjen foorumi, Hugo Valentin -keskus & Kirkkokanslia, Ruotsin kirkko. 43 s. (2013)

Läs mer/Lue lisää

Rusukkis webbplats.
Rusukkis blogg.
Rusukkis facebooksida.
Sverigefinländarnas delegation/Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta.

Lyssna/Kuuntele

Lyssna: “Pyörin miesvaltaisissa ympyröissä”
Leena Huss intervjuad i Sisuradio. Leena Hussin haastattelu Sisuradiossa.